Heidin tarina

Syövän toteaminen ja leikkaus

Heidi sai rintasyöpädiagnoosin 26.4. 19 ja leikattiin 9.5. 19 HUS Hyvinkäällä. Hänelle tehtiin osapoisto oikeaan rintaan ja samalla rintojen pienennys molempiin rintoihin, jolloin  E/F:stä tuli C-kuppi. Alunperin rintojen pienennysleikkaukseen lääkärien suosituksesta hakeutuneelle naiselle diagnoosi tuli yllätyksenä. Syöpä ei ollut levinnyt kainaloon, eli häneltä poistettiin vain vartijaimusolmukeet oikeasta kainalosta. Syöpä on Triplanegatiivinen eli siihen ei ole olemassa vielä täsmälääkitystä, vaan tapana on antaa kaikki mahdolliset hoidot ja niitä ns. täyslaidallinen. Hän sai 6 kertaa sytostaattihoitoja Meilahden Syöpäpoliklinikalla. Sädehoidot päättyvät marraskuussa 2019.

Haasteet liikkumisessa leikkauksen jälkeen

Heidi on hyötyliikkunut myös hoitojen aikana ja käynyt töissä hoitojen välillä. Yleiskuntoni on hänen mielestään ok, mutta lihakset ovat "kadonneet" samoin hapenottokyky. Heidi hengästyy rappusissa ja spurtissa ehtiäkseen junaan tms. Hän ei pysty tällä hetkellä suorittamaan niitä harjoituksia, mitä hän on tähän asti tehnyt ja huomaa turhautuvansa liikunnan puutteesta. Liikunta hoitaa kropan lisäksi hänellä myös korvien väliä.

Heidille annettu ankara lääkitys on aiheuttanut hänelle vakavia sivuvaikutuksia, kuten jalka- ja käsioireita. Lääkitys on tietenkin tarpeen, sillä onhan kyseessä hengenvaarallinen sairaus.

Kainalon imusolmukkeiden poisto voi aiheuttaa imunestekierron häiriön, minkä vuoksi vastustuskyky tulehduksille heikkenee leikatun puolen ylävartalon ja yläraajan alueella. Näin kävi Heidillekin, ja yläraajoilla suoritetut liikkeet ovat olleet rajallisia. Arvet kiristävät, onhan hänen tapauksessaan arpikudosta koko rinnan alapuolella, muokattujen rintojen alla, kainalosta kainaloon.

Heidi oli saanut tietoa ja ohjeita lymfanestekierron häiriöistä, ja tämä on hieno asia, sillä kaikki asiakkaani eivät ole sitä saaneet tai hoitoa lymfanestekierron häiriöiden aiheuttamiin, kovinkin hankaliin oireisiin. Oletan, että tämä riippuu terveydenhuoltopiiristä.

Vesiliikunta on ollut kiellettyä, sillä hänen ihonsa on ollut rikki mikä aiheuttaa hänelle liian korkean infektioriskin. Jos vesiliikunta on sallittua ja turvallista, suosittelen sitä mieluusti, sillä veden paineen eräs ominaisuus on se, että se puristaa nestettä soluista hilliten näin nesteturvotusta. Tiedän että runnellun kehon vieminen muitten ihmisten silmien eteen yleisissä pesutiloissa voi tuntua ahdistavalta, mutta olen itse käynyt yli 20 vuotta päivittäin uimahalleissa, ja tällaiset ovat siellä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi pari vuotta sitten rintasyöpä on lisätty niiden sairauksien listaan, joiden "uhreilla" on oikeus hyvin edulliseen uintikorttiin ainakin Helsingissä.

Kehon suurin lymfanestepumppu on pallea, ja sen aktivoiminen helpottaa osaltaan turvotusta. Koska leikkausalue sijaitsee nimenomaan pallean päällä, on se Heidilläkin hyvin heikosti aktivoituva. Tottakai kipu, kiristys ja pelko ovat osaltaan vetäneet rintarankaa lysyyn.

Heidi on hoikka ja pitkäraajainen, ja kehittynyt naiseksi nuorena. Tyypillisesti pituus ja suuret rinnat aiheuttavat nuorella naisella tarpeen piilottaa molemmat, eli kulkea huonossa ryhdissä. Tämä korostuu pelkoa ja kipua kohdatessa, sillä ihmisen epäkäslihaksen yläosa on ihmisen puolustusmekanismi, ja jännittyy helposti. Myös Heidille on jo ennättänyt muodostua niskaan kyttyrämäinen asento, johtuen hänen historiastaan ja tietenkin istumatyöstä.

Painavat rinnat ovat nyt kuitenkin mennyttä, kuten myös leikkaukset, joten meidän on aika ryhtyä ryhdistämään hänen kehoaan. Korjausleikkaus on Heidin tapauksessa hiukan tavallisuudesta poikkeava, sillä hänen uudet rintansa rakennettiin alkuperäisistä rinnoistaan eli muita hänen kehonsa osia ei ole manipuloitu eikä vierasesineitä ole jouduttu sijoittamaan rintojen paikalle.

Lääkärit antavat usein hiukan toisistaan poikkeavia ohjeita, samoin kuin fysioterapeutit. Heidi oli tavannut fysioterapeutin vain ennen leikkausta, ei sen jälkeen. Se, mikä on raskasta liikuntaa kenenkin mielestä, näyttäisi kokemukseni mukaan riippuvan kunkin ohjeiden antajan omista mielipiteistä ja kokemuksista. Yleiset ohjeet liikunnasta kainalon imusolmukkeiden poston  jälkeen löytyvät netistäkin, (en pääse yli siitä että kuvissa esiintyy mies) esimerkiksi täältä.

Esimerkiksi eräs nainen, jolle oli tehty kohdunpoistoleikkaus, oli tottunut käymään kuntosalilla monta kertaa viikossa. Juoksemaan hän ei ollut kyennyt moneen monituiseen vuoteen heikkojen lantiopohjalihastensa tähden. Leikannut lääkäri oli sanonut, että raskasta liikuntaa, kuten kuntosalia, on vältettävä useampi kuukausi, kun taas juoksemaan voi alkaa heti kun siltä tuntuu. Kysyin minkä näköinen tämä (nais)lääkäri oli, ja kuten arvelinkin, hän oli pieni ja hento-päättelin tästä, että hänen mielestään hänelle itselleen juoksu on helppoa ja kevyttä, eikä hän ollut juurikaan salilla käynyt, ja hänen mielikuvansa saliharjoittelusta oli todennäköisesti voimanostohenkinen.

Alkukartoitus ja treenien aloitus

Heidikin oli hiukan varautunut, kun tapasimme, hän oletti, että minulla on tarve iskeä hänelle puntit kouriin ja aloittaa heti tuonkaltainen treenaaminen. Minä olen kuitenkin sen verran kokenut, että otan jokaisen asiakkaan kohdalla huomioon hänen tämänhetkisen tilanteensa, ja toimin sen mukaisesti. Minulle kaikkein tärkeintä on saada asiakas ymmärtämään, mikä hänen kehossaan haittaa hänen liikkumistaan tällä hetkellä, ja kuinka voimme kääntää kehnoon suuntaan menevät muutokset pois radaltaan ja taata hänelle pitkäjänteisellä harjoittelulla toimivamman ja vahvemman kehon kuin koskaan aikaisemmin.

Vartalon etupuolelle vaakatasossa tehdyt leikkausarvet kiristävät niin kutsuttua etuketjua, joka suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että keho on etupuolelta liian lyhyt, ja vetää koko rankaa kumaraan. Arpikudoshan on ylikompensoitunutta kudosta, vahvempaa kuin alkuperäinen iho tai faskia. Jos mahdollista, arpikudosta kannatta manipuloida kiinnikkeiden ehkäisemiseksi. Jos se on arkaa tai iho tuntuu vaurioituvan helposti, eikä sormin manipulointi onnistu, arpialueen suihkuttaminen voimakkaalla käsisuihkulla saattaa jo auttaa asiaa, heti kun arpien käsittely yleensä on mahdollista-sädehoitojen aikana niihin ei pidä puuttua.

Kollageeni uudistuu täysin noin 320 päivässä, eli sen (jänteiden, lihaskalvojen ja ihon)uudelleenohjaaminen vaatii aikaa.

Heidin, kuten monen muunkin vastaavan sairauden läpikäyneen henkilön, lääkitykseen on kuulunut kortisoni, ja sen eräs valitettava ominaisuus on kudosten haurastuttaminen. Koska Heidin keho on pitkä, ja alkukartoituksessa kävi ilmi, että lonkat ovat kiertyneet hiukan sisäänpäin, meidän on ohjattava koko lantion alue uudestaan, ettei hän ole tulevaisuudessa altis nivelrikolle. Polviin on jo tullut joogatessa oireita ennen sairastumista, ja minun nähdäkseni tämä johtuu mm. sääriä lähentävien lihasten, räätälinlihasten, kireydestä ja heikkoudesta. Otamme tämän huomioon harjoitteissa, jotta saamme reisien etu- ja sivusuunnan lihaskalvot oikean mittaisiksi ja täten voimaa lonkan ulkokiertoon ja sitä kautta keskivartalon hallintaan.